On taas se aika vuodesta, kun voi sanoa hyvästit auringolle ja valolle. Onneksi kuitenkin vielä hetken aikaa ulkona riittää värejä, ennenkuin todellinen musta pimeys taas valtaa maan.

Lähdin yhtenä aamuna vähän aikaisemmin töihin, jotta ehtisin ottaa muutaman valokuvan viereiseltä lammelta. Olen kulkenut lammen ohi päivittäin ja ihaillut sen rauhallisuutta. Joutsen perheestä, joka siinä on asustellut pitkin kesää, ei valitettavasti näkynyt jälkeäkään.

Sorsia lammelta kuitenkin löytyi.

Syksy on kaikessa synkeydessään kuitenkin harvinaisen luovaa ja pohtivaa aikaa. Kesän vauhdikkuus vähenee ja aikaa omalle päänsisäiselle pohdinnalle ja käsillä tekemiselle löytyy enemmän. Valitettavan vähän olen kuitenkin saanut aikaiseksi siihen nähden mitä olisin toivonut.

Löysin kirpparilta tällaisen pienen avainkaapin, mitä päätin vähän tuunailla maalilla ja krakleerausaineella.

Pohjamaalikerros oli vaaleanpunainen.

Ja tämän päälle tuli luonnonvalkoinen. Krakleeraus ei onnistunut niin hyvin kuin olisin halunnut, mutta lisää harjoittelua jatkossa. Koristeet on tehty decopage-tekniikalla ja huovuttamalla.

Lisäksi tein työpaikalle "Peikko Pikkaraisen", eli käsinukke-peikon. Pää on tehty heti kuivuvasta massasta, jonka merkkiä en nyt muista ja nukke osio nahka-tyylisestä kankaasta. Peikon alla on käsin värjätty silkkihuivi, jonka ole tehnyt käsityökoululla. Harvinainen väri omassa värimaailmassani tuo oranssi, kun tuntuu että 70-luvulla syntyneenä olen saanut lähes traumoja siitä :)

Tässä vielä pari värjäyskokeilua sieltä käsityökoululta. Valitettavasti valokuvassa on aurinko tullut vähän huonosta kulmasta.

Huovuttaminen inspiroi taas ja tein pienen enkelitaulun, jonka pohjalta ajattelin aloittaa anopille joululahjaksi huovutetut koristetyynyn pääliset samalla enkelimallilla.

Ensi viikonloppuna olisi vuorossa päiväkodin vanhempainyhdistyksen sadonkorjuu-juhla, jossa olen luvannut vetää kierrätys askarteluosuuden. Tarkoituksena olisi tuunata vanhoja lasipurkkeja decopage-tekniikalla. Sunnuntaina ajattelin osallistua ruskaretkelle, jossa vaelletaan kahdeksantoista kilometrin lenkki lähimaastossa maisemia ihastellen ja hyötyliikuntaa harrastaen. Täytyy vaan toivoa, ettei mikään kaatosade pilaa suunnitelmia.

 

 

 

 Jäätyvä järvi

Tänä yönä jäätyy järvi. Vesi tuskin liikahtaa.Kuun valkean paisteen alla on kuoleman hiljaa maa. Vain mykässä vartiossa puut seisovat pimennossa, puut pitkine varjoineen. Ja kaukana koira haukkuu. Se on hirveä koira, se haukkuu sysimustaan pimeyteen.

- Tänä yönä jäätyy järvi. Kuu pysähtynyt on.Pidä kädestäni kiinni, sinä Tajuamaton.

Saima Harmaja

 

Syksyn jatkoja kaikille !