Niin, haaveita pitää ihmisellä aina olla. Ikihippinä en ole vieläkään ajanut ajokorttia, samoin kun ei miehenikään ja maalla asuminen kuitenkin vaatisi sen. Työpaikkani kuitenkin vaihdoin pääkaupungista viereiseen kylään. Syynä oli lähinnä päivätöihin siirtyminen ja inhimillisemmät työmatkat. Aiemmin toimin vuorotyössä lapsille tarkoitetussa laitoksessa ja nyt lastentarhanopettajana pienten puolella päiväkodissa. Kaipuu omavaraisempaa ja ekologisempaa elämäntapaa kohtaan sai minut kokeilemaan ensimmäistä kertaa pientä yrttiviljelmää, joista loppujenlopuksi onnistui ruukkubasilika, joka nyt on jo vähän nyrhitty, sekä persilja, tilli, ruohosipuli ja kitukasvuinen timjami. Eipä tässä paritalon pihassa mitään kovin suurta kasvimaata tietysti aikaiseksi saakkaan.

 

Kesää vietimme lähinnä kotona. Juhannuksena kävimme anopin mökillä Rengossa, missä aika kului saunaa lämmitellessä ja metsämansikoita keräillessä

.

Anopin mökin portaikolta.

Mieheni papan aikanaan tekemät nukenrattaat, vieläkin ahkerassa käytössä.

 

Vähikkälän suvipuodin upea puhelinkoppi. On muuten upea kesäkauppa muutenkin ja näkemisen arvoinen, joten suosittelen käymistä kaikille jotka sielläpäin matkaa.

 

Kotikaupungissa kävimme uimassa ja mustikassa. 

Ensimmäisen mustikan poimimispäivän saldo, mistä tuli seuraavanlainen piirakka:

Oli kyllä hyvää.

Kävimme huhtikuussa viikon matkalla Israelissa ja tuon matkailun tunnustankin olevan se ei niin ekoteko elämässäni, mutta toisaalta kun emme aja autolla, niin ajattelen sen edes vähän kompensoivan tuota ympäristöä kuormittavaa matkailua. Israelin matkasta johtuen kesäreissut jäivät siis vähemmälle.

Lapset olivat kuopusta lukuunottamatta leireillä yhtäaikaa, esikoinen rippileirillä ja kaksi keskimmäistä seurakunnan suurleirillä. Kuopuskin vietti aikaa anopin kanssa, joten pääsimme tekemään kaksisteen Tallinnan päiväreissun.

Tallinnasta mukaan tarttui pari kerää pellavalankaa ja muliinilankoja tulevaa käyttöä varten. Lisäksi löysin taas yhden menninkäisen vielä pieneen, mutta kasvavaan satuhahmokokoelmaani.

 Nyt kesällä erilaisina käsityöprojekteina on ollut lähinnä paperinarusta kudottu pöytäpoppana ja läksiäislahja ristipistotyö edelliseen työpaikkaan. Tuosta ristipistotyöstä en valitettavasti ehtinyt ottaa kuvaa, kun viimeistelin sen aamulla junassa työmatkalla. Myös kortteja tuli askarreltua, sekä töihin että kotiin, mutta kuvat jäi tuossa tohinassa ottamatta.

Syyskuussa alkaa taas Taito käsityökoulu jossa opiskelen käsityötaiteen perusopintoja. Ensimmäinen vuosi on takana ja ensimmäiseen vuoteen mahtui rautalankatöihin, keramiikkaan, lasitöihin ja nukentekoon tutustumista.

Yksi keramiikkakulhoista.

 

Minulle rakkain työni, joka oli esillä myös koulun näyttelyssä, eli tämä intiaaninaiseni.

Lasitöissä inspiroi aiempi matka punaiselle merelle. Toinen työ kuvaa aaltoja, toinen laivaa.

Rautalankalintu

Odotan innolla seuraavaa vuotta ja sen tuomia haasteita. Nyt seuraavia käsityöprojketeja työstämään. Kesken on edelleen kuteista virkattava matto ja yhdet edelliseen työhöni postitettavat villasukat. Seuraavaksi haluaisin kokeilla Novitan lehdessä ollutta isoäidin neliöistä huovutettua kännykkäpussia, mutta katsotaan tuleeko uusia projekteja ennen sitä. Syksyn kaunista ruskaa odotellessa